Turkua johdetaan visioilla, joiden avulla kaupunki tähtää kansainvälisesti merkittäviin innovaatioihin, viisaampaan elämiseen ja digitaalisiin palveluihin.

Vuoden 2010 iloisia uudenvuodenjuhlia varjosti Turussa huoli tulevasta. Yleisen taantuman lisäksi meri- ja autoteollisuuden tulevaisuus näytti epävarmalta. Lisäksi parin vuoden kuluttua varsinaissuomalaisten kultasuoni iskettiin poikki. Nokia lopetti matkapuhelinten valmistuksen Salossa.

”Aloimme kuitenkin analysoida tilannetta: meillä on upea saaristo, osaamista ja yliopistoja. Turussa on todella paljon tapahtumia ja pitkä historia.”

”Meillä oli kaikki eväät menestymiseen”, Turun kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman muistelee.

Turkulaiset yhdistivät voimansa ainutlaatuisella tavalla ja loivat pohjaa tiiviimmälle yhteistyölle vuonna 2010. Kolmen vuoden kuluttua kaupunki rakensi vision ja strategian ja otti niiden tekoon avoimesti mukaan kolmannen sektorin, yrityksiä ja oppilaitoksia – ketkä vain halusivat osallistua.

”Se oli suuri henkinen muutos. Silloin rakennettiin tulevaisuuden suuret linjat. Emme halunneet enää kilpailla maakuntasarjassa, vaan meidän on menestyttävä kansainvälisesti. Strategia vahvistettiin vuonna 2014.”

Kärkihankkeilla eteenpäin

Vuosi 2017 sujui Meyerin Turun telakalla paremmin kuin koskaan. Pian Turun seudulla alkoi isoja rakennushankkeita, lääketeollisuudella meni mukavasti, kuten talouselämässä yleensäkin. Tutkimusten mukaan kaupungin vetovoima ja työllisyystilanne olivat parantuneet.

”Yhdessä tekemisen meininki ei ole koskaan ollut näin hyvä”, Sundman toteaa.

Yhtenä esimerkkinä siitä ovat kaupungin kärkihankkeet, kuten Tiedepuiston ja keskustan kehittäminen.

”Olemme kehittäneet alueita kokonaisvaltaisemmin ja toiminnallisemmin kuin vastaavia kaupunkihankkeita yleensä. Osallistamme alueen toimijoita, kuten korkeakouluja, yrityksiä ja kaupungin asukkaita, jotka ovatkin lähteneet hyvin mukaan. Hankkeista on tullut kaupunkistrategian toteuttamisen työkaluja”, kaupunkikehitysryhmän hankejohtaja Riitta Birkstedt kertoo.

Kymmenen vuoden kuluttua juhlitaan

Vuosi 2029 otettaisiin Turussa vastaan näyttävästi Aurajoen rantapromenadilla, josta on tullut elävä tapahtumien keskus. Luvassa olisikin tapahtumien puolesta huikea vuosi, sillä kaupunki täyttää 800 vuotta. Samalla Turusta tulisi hiilineutraali kaupunki, yksi ensimmäisten joukossa. Kehityksen myötä Turku olisi myös maailman älykkäin kaupunki. Kaupungissa asuttaisiin tiiviimmin kuin koskaan, mutta samalla palvelut ovat hyvin saatavilla ja kaikki on lähellä – jopa Helsinki, jonne pääsisi tunnissa junalla.

Tältä Turussa siis saattaisi näyttää kymmenen vuoden kuluttua, mikäli visiot toteutuvat. Ja mikseivät toteutuisi – ainakin niiden eteen tehdään yhdessä töitä.

Maailman ensimmäinen kaupunkiomisteinen datayhtiö

Kaupungit ja julkishallinto tuottavat suuria määriä dataa, pelkästään Turulla on yli 500 tietojärjestelmää. Jos kaikki niiden sisältämät tiedot pystyttäisiin hyödyntämään, datan arvo olisi merkittävä. Konsulttiyhtiö McKinseyn Smart City -analyysimalliin perustuvien laskelmien kautta päästään jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

Käytännössä avoimenkin datan hyödyntäminen on kuitenkin ollut vähäistä. Avoin data tarkoittaa tietokoneiden avulla luettavaa tietoa, joka on avattu kaikille vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Rajapintojen ja hallintamallien puuttuessa kaupunkien dataan on vaikea päästä käsiksi. Lisäksi esteenä ovat salassapito- ja tietosuojavaatimukset sekä omistajuuskysymykset.

Niiden ratkaisemiseksi ja datan paremmaksi hyödyntämiseksi Turkuun perustetaan todennäköisesti maailman ensimmäinen kaupunkiomisteinen datayhtiö, Turku City Data Oy. Sen on tarkoitus luoda uutta digitaalista liiketoimintaa. Yhtiö perustetaan osana kaupungin Smart and Wise Turku -kärkihanketta.

”Sen avulla tähdätään hiilineutraaliuteen ja tuotetaan kaupunkilaisille uusia palveluja. Kärkihankkeella uudistetaan myös kaupungin tapaa johtaa laajoja toimialarajat ylittäviä kehittämiskokonaisuuksia. Se on itsessään iso innovaatio. Myös se on uutta, että kärkihankkeessa on aiempaa laajemmin mukana yrityksiä ja yliopistoja, jopa rahoittajia”, strategia- ja kehittämisjohtaja
Jussi Vira kertoo.