Uuden teknologian huima kehitysvauhti ja digitalisaatio kasvattavat entisestään teknologia-alan osaajien tarvetta. Turun yliopisto vastaa haasteeseen uusilla diplomi-insinöörikoulutuksilla.

Turun yliopistossa tietotekniikkaa kolmatta vuotta opiskeleva Kalle Hautamäki, 23, on aikeissa hakea uusiin konetekniikan maisteriopintoihin pian tietotekniikasta kandidaatiksi valmistuttuaan. Tieto-, kone- ja materiaalitekniikan osaajista onkin esimerkiksi Meyerin Turun telakalla kova kysyntä.

”Olisihan se mahtavaa saada opintojen jälkeen vielä kotikaupungista mieleisiä, oman alan töitä”, Hautamäki haaveilee.

Varsin todennäköistä se onkin, sillä jo 2018 ennen uusia, kaivattuja koulutusohjelmia 81 prosenttia Turun yliopiston teknisiltä aloilta valmistuneista oli töissä jo valmistumisensa aikana*.

Ensimmäiset kone- ja materiaalitekniikan tutkinto-opiskelijat Turun yliopisto ottaa syksyllä 2020 ja koulutuksiin voi hakea kevään yhteishaussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö laajensi heinäkuussa 2019 Turun yliopiston tekniikan koulutustarjontaa antamalla yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut.

”Varsinais-Suomi on Suomen kakkosvientimaakunta, täällä menee lujaa ja osaajia tarvitaan”, Mika Hannula (oik.) sanoo Turun yliopiston opiskelijalle Kalle Hautamäelle, joka on hakeutumassa tietotekniikan kandidaatintutkinnon jälkeen uuteen konetekniikan diplomi-insinöörikoulutukseen. Naval architect Katja Lankinen Meyer Turulta kokee työssään palkitsevimmaksi sen, että oman työn jäljet näkee heti kasvavassa valtameriristeilijässä.

Aidosti monialainen opintokokonaisuus

”Uudet koulutukset tuovat yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen noin 100 uutta aloituspaikkaa, mikä tarkoittaa ensi vuonna paikkaa 273 tulevalle diplomi-insinöörille”, Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula sanoo. Hän toimii myös tekniikan koulutuksen kokonaissuunnitel­masta vastaavan työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän tehtävänä on uudistaa Turun yliopiston tekniikan koulutus ja tehdä siitä vahva ja monialainen kokonaisuus, joka vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

Pulaa tekniikan osaajista on erityisesti meriteollisuudessa ja sen alihankkijoilla. Meriteollisuus on aina vain älykkäämpää ja monimutkaisempaa – sen tekemiseen tarvitaan yhä enemmän ja spesifimpää koulutusta, sillä varustamoiden ja matkustajien odotukset kasvavat koko ajan.

”Niin materiaali-, kone- kuin tietotekniikan osaamista tarvitaan läpi koko prosessin konseptivaiheesta laivan luovutukseen asti, kun pitää huomioida laivan merikelpoisuus, matkustajien mukavuus, monella eri alueella tapahtuva yhtäaikainen suunnittelu, tuotannon nopeus ja virheettömyys”, naval architect, projekti-insinööri Katja Lankinen Meyerilta kertoo.

Yhteistyöllä laatua ja innovaatioita sekä parhaita osaajia yrityksille

”Turun alueella on toimittu jo vuosia niin kutsutulla Triple helix -mallilla, jota kehitetään jatkuvasti ja joka myös toimii erinomaisesti. Siinä alueen kasvua vauhdittavat yliopistot ja muut korkeakoulut, julkinen sektori sekä elinkeinoelämä hedelmällisesti yhdessä”, professori Mika Hannula kertoo.

”Tämä yhteistyö on näyttänyt suuntaa myös sille, että Turun yliopiston diplomi-insinööritutkintoihin sisältyy jatkossa myös liiketoimintaosaamista. Yliopiston lääke­tieteellinen osaaminen näkyy sekin ensi vuonna teekkareille suunnatussa terveys­teknologian opintosuunnassa.”

Uusilla tekniikan koulutuksilla on suuri merkitys maakunnan elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle.

Lahjoitusprofessuureja uusille koulutuksille

  • Ensi vuonna sata vuotta täyttävä Turun yliopisto sai marraskuussa Turun kaupungilta kaksi viisivuotista lahjoitus­professuuria uusiin, syksyllä 2020 alkaviin tekniikan DI-koulutuksiin.
  • Turkulaisjätit Meyer Turku ja Elomatic lahjoittavat samoin kumpikin professuurin uusiin DI-koulutuksiin ja lukuisia muita kiinnostavia yritysyhteistyö­kuvioita on luvassa tulevaisuudessa.
  • Turun yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen. Se on Suomen kolmanneksi suurin yliopisto, joka on kansainvälisessä vertailussa maailman parhaan yhden prosentin joukossa.

*Lähde: Tekniikan akateemiset, TEK Graduate Survey 2018