Ryhmäeläke ei ole uusi johtamisen väline, mutta se on moderni ja kustannustehokas kannustinkeino, joka luo turvaa henkilöstön tulevaisuuden ansainnalle.

Kannustinohjelmat parantavat työntekijöiden tuottavuutta ja tyytyväisyyttä sekä sitouttavat lahjakkuuksia ja vähentävät poissaoloja. Vakuutusosakeyhtiö Henki Fennian myynti- ja asiakkuusjohtaja Kari Wilénin mielestä kannustinten olisi fiksua tukea yrityksen pitkän tähtäimen strategiaa.

”Rahabonusjärjestelmä on hyvä ja perinteinen vaihtoehto, mutta yleensä se maksetaan vuosittain, jolloin sitouttamisen merkitys jää pieneksi.”

Henki Fennian teettämässä tutkimuksessa pureuduttiin positiivista tulosta tuottavien yritysten kannustinjärjestelmiin. 96 prosenttia kertoi yrityksessä olevan käytössä rahabonusjärjestelmä, 24 prosenttia mainitsi eläkejärjestelyt.

”Lakisääteisten eläkkeiden maksajia on pian vähemmän kuin eläkeläisiä. Lakisääteisten eläkkeiden määrät uhkaavat laskea ja vapaaehtoisten eläkkeiden merkitys tulee kasvamaan”, Wilén pohtii.

Eläkejärjestely sitouttaa

Vapaaehtoinen ryhmäeläke voi kattaa koko henkilöstön tai vain henkilöstöryhmän, kuten esimerkiksi johtoryhmän tai työmaapäälliköt. Wilén painottaa, että ryhmäeläke kannattaa sitoa tavoitteisiin eli maksettava osuus tulee lisääntyneestä rahasta, ei nykyisestä kassasta. Vakuutusmaksut ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja eikä niitä katsota verotuksessa saantovuonna työntekijän ansiotuloksi. Verot maksetaan sitten eläkkeestä.

”Jos työntekijälle maksetaan 100 yksikköä rahabonusta, se maksaa työnantajalle sivukuluineen 130 yksikköä ja tekijälle jää verojen jälkeen 65 yksikköä. Ryhmäeläkkeessä työnantajan maksama sata on tekijälle sata.”

Yrityksen osaajien ja uusien lahjakkuuksien sitouttamisen kannalta on tärkeää suunnitella ohjelma strategiakauden mittaiseksi. Tällöin saavutetaan paras vaikutus ajatellen pitkän aikavälin tähtäintä – malleja on erilaisia.

”Jos sitouttamisaika on sovittu esimerkiksi kolmeksi vuodeksi, eläkettä kertyy vuosittain. Kolmen vuoden jälkeen vakuutettu saa eläkesäästön vapaakirjalle odottamaan tulevaa eläkeaikaa, jos hän tuolloin lähtee yrityksestä.” Jos työntekijä lopettaa vuoden jälkeen, hän ei ole oikeutettu saamaan osuuttaan: ”Kerätty summa voidaan jakaa muiden ryhmään kuuluvien eläkkeisiin tai yritys voi nostaa sen pois ja käyttää esimerkiksi uuden henkilön rekrytointiin.”



Tulevaisuuden Suomi