Arkkitehdit Soini & Horto Kuvassa AS&H:n johtoryhmä, joista kaikki ovat arkkitehteja ja osakkaita. Vasemmalta Henrik Simelius, hallituksen puheenjohtaja Sami Horto, Marja-Liisa Honkanen, toimitusjohtaja Kalle Soini ja Jaakko Hassi.

Paremmin ajateltuna arkkitehtuuri auttaa pienentämään rakentamisen ja käytön ympäristökuormitusta. Kestävää rakentamista on ylläpitää vanhojen rakennusten hyvää käyttöastetta. Avoin vuoropuhelu kulttuurihistoriallisten rakennusten ja ympäristöjen käyttömahdollisuuksista on tärkeää rakennusperintömme suojelemiseksi. Tätä kaikkea Arkkitehdit Soini & Horto pyrkivät edistämään.

Arkkitehdit Soini & Horto on maamme suurimpia arkkitehtitoimistoja, joka tunnetaan mittavasta Triplaprojektista. Toimistolla on myös vankka osaaminen ja intohimo vanhojen rakennusten peruskorjaamisessa.

Kestävä suunnittelu ja rakentaminen ohjenuorana

”Vanhojen rakennusten elinkaaren jatkaminen tuottaa lähes aina vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin purkava uudisrakentaminen. Joskus elinkaaren jatkaminen edellyttää rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista. Kulttuurinen kestävyys rakentamisessa ilmenee vanhoihin rakennuksiin kiinnittyneiden arvojen säilyttämisessä tuleville sukupolville”, kertoo arkkitehti SAFA, osakas Marja-Liisa Honkanen korjausrakentamiseen kohdistuvista suunnitteluperjaatteista.

KOO3, Kansakoulukatu 3 Helsinki, Asemakaavalla suojeltu, alun perin Yleinen ja tyttöjen ammattikoulu sekä kirjapainokoulu, myöhemmin kaupungin virastorakennus, perusparannetaan monitilatoimistoksi

Haasteena muuttuvat historialliset rakennuksetteluperiaatteista.

Kun kaupunkikuvaan kuuluvat vanhat arvorakennukset tulevat nykyisen käyttötarkoituksensa päähän, on omistajalla suuri vastuu. ”Rakennuksen rapistuminen tai nykyisen käyttötarkoituksen muuttuminen epäkurantiksi edellyttävät toimenpiteitä, sillä vajaakäyttöiset rakennukset ovat ekologista tuhlausta”, Honkanen sanoo.

”Taitavalla arkkitehtisuunnittelulla voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen ja käytön ympäristökuormitusta sekä kohdistaa käytettävät resurssit tarkoituksenmukaisesti. Suunnittelun alussa tutkitaan, ovatko tavoitteet saavutettavissa vanhan rakennuksen suomissa puitteissa mahdollisia rakennushistoriallisia arvoja vaarantamatta, ja miten löydetään säilyttämisen ja tulevan toiminnan edellyttämien korjaus- sekä muutostöiden välille tasapaino”, kertoo arkkitehti SAFA, osakas Jaakko Hassi.

Pyynikin Trikoo Tampere, Asemakaavalla suojeltuteollisuuskiinteistö muutetaan asunnoiksi ja uuden micro living –konseptin mukaiseksi studiohotelliksi, joiden yhteyteen toteutetaan myös ravintoloita ja liiketilaa.

Avoin arvokeskustelu muutoskohteesta riittävän ajoissa

”Suunnittelutyö on tiivistä yhteistyötä tilaajan, viranomaisten, museoviranomaisten ja käyttäjien kanssa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät miljööt ovat osa yhteistä identiteettiämme, ja sen arvoa on vaikea mitata. Vanhoihin rakennuksiin kohdistuu monenlaista henkistä omistajuutta, joka on syytä huomioida muutoksissa”, Honkanen muistuttaa.

Molemmat peräänkuuluttavat eri osapuolia arvostavaa ja ymmärtävää keskustelua, jota tulisi käydä hyvissä ajoin riittävän laajalla foorumilla ennen kuin historiallisten ympäristöjen kehittämisestä esimerkiksi julistetaan suunnittelukilpailua tai tehdään päätös julkisen sektorin omistaman kiinteistön myymisestä sijoittajalle.

Hotel Indigo Boulevard Helsinki, 1960-luvun toimistorakennus muunnettiin hotelliksi. Erityispiirteenä käsityönä rakennettu uusittu katujulkisivu, jonka myötävaikutuksella rakennus saavutti LEED-luokituksen ”gold”.

”Toimintaympäristön muutosten vuoksi tarpeettomaksi jäävien julkisten rakennusten  osalta olisi kyettävä arvottamaan, mitkä rakennukset kunnostetaan julkisin varoin ja mitkä kannattaa myydä yksityisille – ja miten uusiokäytössä huomioidaan tasapuolisesti kansalaisten mahdollisuus nauttia rakennuksesta ja miljööstä. Kaupungin viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden kannalta toisinaan on perusteltua, että julkinen sektori kunnostaa tilat ja subventoi toimintaa vuokraamalla niitä edullisesti, mutta en näe, että se voisi olla taloudellisesti kestävä ratkaisu kaikkiin arvokkaisiin vanhoihin ympäristöihin.

Pitkäjänteinen sijoittaja voi olla rakennuksen säilyttämisen ja ylläpidon näkökulmasta hyvä ratkaisu”, täydentää Hassi.

”Pyrimme tietoisesti toimimaan sillanrakentajana keskusteluissa ja haluamme panostaa hyvään yhteistyön kulttuuriin. Sukupolvemme velvollisuus on kyetä ratkaisukeskeiseen ja tulokselliseen vuoropuheluun kansalaisjärjestöjen, sijoittajien ja julkisen sektorin välillä, jotta voimme kantaa vastuumme ympäristöstä ja säilyttää kulttuuriperintömme tuleville sukupolville”, Honkanen kiteyttää.



Edelläkävijät 2020