Öljylämmitystä ei kannata poistaa, ainakaan kokonaan. Mikäli laitteet ovat suhteellisen tuoreita ne soveltuvat myös uusiutuvalle polttoöljylle.

Hallitusohjelman mukaan fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä ja valtion sekä kuntien käytöstä seuraavien neljänvuoden aikana. Tavoitteena on hiilidioksidi- eli CO2 päästöjen saaminen mahdollisimman alhaiseksi, jopa nollaan.

”Tämän hallitusohjelman kirjauksen perusteella Lämmitysenergia Yhdistys ry on tehnyt tulevaisuuden tiekartan, miten päästövähennykseen päästään ilman teknologian poistamista tai kalliita investointeja”, Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula toteaa.

Miljoonan tonnin päästövähennykset

Öljylämmitys on kaikkein energiatehokkain lämmitystapa, siinä polttoaineesta saadaan lähes kaikki energiasisältö hyötykäyttöön. Sen rinnalle voi laittaa helposti myös muita lämmönlähteitä, kuten ilmavesilämpöpumpun, jolloin öljykattila on tehokas kovilla pakkasilla. Lämpöpumput taas antavat parhaan hyötysuhteen lauhoilla keleillä. Energiatehokkuuden parantamisella ja hybridiratkaisuilla on öljylämmittäjät vähentäneet 2000 luvulla noin miljoonatonnia päästöjä, vapaaehtoisin toimin.

Öljylämmitys kannattaakin säilyttää ainakin osana lämmitysjärjestelmää. Silloin lämmitystapamuutokseen voi hakea kotitalousvähennystä. Päästöjen kannalta taas oleellista on että fossiilisen öljyn tilalle on markkinoilla saatavilla uusiutuvaa polttoöljyä, joka valmistetaan tähteistä ja jätteistä, mutta soveltuu olemassa oleviin öljylämmityslaitteisiin.

”Hybridimalli hyödyntää sekä öljylämmityksen että ilmavesilämpöpumpun parhaita puolia, jossa ilmavesilämpöpumppu tuottaa pääosan kiinteistön lämmityksestä. Kylmillä keleillä hyödynnetään öljykattilaa, joka tuottaa riittävän tehon ja korkeamman menoveden lämpötilan, mihin lämpöpumppu ei pysty tai sen hyötysuhde jää heikoksi”, Hannula toteaa.

Hybridiratkaisu takaa kovillakin pakkasilla halutun sisälämpötilan ja pienentää CO2 päästöjä

Kun hybridiratkaisussa korvataan fossiilinen öljy uusiutuvalla polttoöljyllä, saadaan yli puolta pienemmät päästöt ja alhaisemmat käyttö- ja rakentamiskustannukset kuin pelkästään sähköön perustuvalla ratkaisulla. Laskelmissa sähkön hiilidioksidipäästömäärä on Fingridin vuonna 2019 ilmoittama 91 grammaa kilowattitunnilta. Indeksitalon lämmitykseen tarvittavan energian tarve on 450 000 kilowattituntia vuodessa. Ilma-vesilämpöpumpun ja sähkölämmityksen yhdistelmällä hiilidioksidia syntyy 19 110 kg vuodessa, mutta lämpöpumpulla ja uusiutuvalla lämmityspolttoöljyllä vain 10 920 kg vuodessa.

Käyttökustannukset ovat ilmavesilämpöpumpun ja sähkökattilan yhdistelmällä noin 13 500 € vuodessa kun taas hybridijärjestelmällä ilmavesilämpöpumpun ja uusiutuvan polttoöljyn yhdistelmällä noin 10 000 € vuodessa.

On hämmästyttävää, että jopa hallitus ajaa vain yhtä ratkaisua lämmityksen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, kun meillä on parempi kotimaista tuotantoa oleva polttoaine, jonka päästöt ja käyttökustannukset ovat käyttäjän kannalta paremmat, Hannula sanoo. Lisäksi tällä voidaan päästöjä vähentää nopeasti ja on syytä muistaa että nestemäisillä polttoaineilla on myös merkittävä rooli Suomen huoltovarmuudessa.

ley.fi



Tulevaisuuden Suomi