Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat mittava kansantaloudellinen haaste. Pelkkä hoito ei riitä. Ratkaisun avaimet ovat kunnilla, sillä yhteiskuntamme selkärangat pidetään kunnossa arkiympäristössä.

Kuntien elinvoiman kasvattamiseen tarvitaan ihmisiä, jotka tuottavat talouskasvua ja elinvoimaa. Ihmiset puolestaan ovat tuottoisimmillaan silloin, kun heidän toiminta- ja työkykynsä ovat riittävällä tasolla. Niitä haittaavat ongelmat ovat usein varsin arkisen kuuloisia. Selkä- tai polvikivun tai kaatumisesta johtuvien vammojen kaltaiset tuki- ja liikuntaelin(tule)-ongelmat aiheuttavat suuren osan kunnan kustannuksista ja menetetyistä veroeuroista.

Tule-ongelmat vaikeuttavat ihmisten liikkumista. Lisäksi kipu itsessään eristää sosiaalisista suhteista ja pitkittynyt kipu aiheuttaa myös taloudellista huolta. Nämä seikat voivat puolestaan pahentaa kipua. Terveydenhuollon toimenpiteet eivät riitä ongelman ratkaisemiseksi, sillä ennaltaehkäisy ja toimintakyvyn ylläpito tapahtuu siellä, missä ihmiset ovat.

Arjen iloa tarjoava kunta luo hyvinvointia ja houkuttelee asukkaita

Liikkumisen tekeminen mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi vauvasta vaarin edistää kuntalaisten toiminta- ja työkykyä. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä. On olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että pyöräilyinfrastruktuuriin kohdistettujen investointien hyöty-kustannussuhde on vähintään viisinkertainen. Hyöty tulee nimenomaan terveysvaikutuksista.

Lähiliikuntapaikat edistävät kaikkien aktiivista arkea, ja toimiva joukkoliikenne lisää askelia arkeen. Yhteisöllisyys, ajattelun siirtyminen pois itsestä ja pelkkä liikkeellelähtö kotoa helpottavat kivun kanssa eläviä. Myös kulttuuripalveluilla on tärkeä merkityksensä toimintakyvyn edistäjänä.

Oma osuutensa on myös liikuntapalveluilla. Jos kunnan palkkaama liikuttaja onnistuu innostamaan viisikin ihmistä liikkumaan niin, ettei kallista leikkausta tarvita, tai hän estää yhden lonkkamurtuman, on yhteiskunta säästänyt hänen vuosipalkkansa verran. Esimerkiksi paikallisen selkäyhdistyksen tukeminen tarjoamalla tilat matalan kynnyksen liikuntaryhmään, voi suojella monen kuntalaisen toiminta- ja työkykyä. Kunnan jokainen päätös on hyvinvointipäätös.

Marja Kinnunen
toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry



Innovaatiot