Vanhustyö kärsii työntekijäpulasta eikä ala houkuttele tarpeeksi opiskelijoita. Meidän jokaisen on aika vaikuttaa NYT, jotta vanhustyön arvostus nousee. 

Meillä jokaisella on joku iäkäs läheinen tai tuttu ja me itsekin muutumme aikanaan vanhuksiksi. Hoivakohusta on ollut hyötyä vanhustyölle: sen myötä nousi esille alan keskeiset haasteet kuten henkilöstömitoituksen riittämättömyys ja taloudellisten resurssien puutteet. Siksi käynnistettiin valtakunnallisia kehityshankkeita, joista Pohjois-Savon Vetovoimainen vanhustyö on yksi. 

Hankkeen myötä on kartoitettu ja tunnistettu erilaisin tutkimuksin ja kyselyin useita kehityskohteita, joiden myötä ala saadaan vetovoimaisemmaksi ja pitovoimaisemmaksi. On ensiarvoisen tärkeää, että eri hoitoyksiköissä on tarpeeksi osaavaa työvoimaa ja sijaisia. 

”Alalta siirtyy nyt hälyttävän paljon väkeä pois siksi, että työ koetaan liian raskaaksi ja aliarvostetuksi”, toteaa vanhustyön erityisasiantuntija, hankkeen projektipäällikkö Satu Pirskanen Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

”On tärkeää, että myös hoitoalan ammattilaiset itse viestivät työstään oikein. Työ on parhaimmillaan erittäin antoisaa ja merkityksellistä varsinkin, kun lainsäädännöllä pystytään takaamaan hoitohenkilökunnan riittävyys ja se, että hoitajat saavat keskittyä hoitotyöhön. On tärkeää, että saamme nämä viestit kuuluviin ja sitä kautta muutosta asenteisiin vanhustyötä kohtaan. Asenteista ja mielikuvista alan vetovoimaisuus syntyy”, lisää Sakky:n viestinnän asiantuntija Tytti Mönkkönen. 

Savoniasta vanhustyön asiantuntija Heli Kekäläinen näyttää tuoreen Vinkkaa paras vanhustyön työyhteisö -kilpailun tuloksia. ”Vinkkauksia tuli eri puolilta Suomea liki kolme sataa, toinen toistaan upeampia osoituksia alalla vallitsevista hyvistä käytännöistä. Kärkikolmikkoon nousivat Pöytyän kunnan Kartanokoti, Keuruun Voimatiimi ja Iisalmen Hoitokoti Kultasirkku.” 

Suomalainen vanhushoitotyö korkeasti koulutettua mutta aliarvostettua 

Etenkin muistisairaiden ikäihmisten hoito vaatii erikoisosaamista ja ihmissuhdetaitoja ja on kaikkea muuta kuin kasvotonta liukuhihnatyötä. ”Vanhustyön henkilöstö on korkeatasoisesti koulutettua ja soveltuvuus alalle testataan”, Pirskanen muistuttaa. 

Hankkeen myötä on kehitetty erilaisia perehdytyksiä ja valmennuksia työyksiköille ja tekeillä on neljä opinnäytetyötä. Nykyistä toimintamallia on kehitettävä merkittävästi ja tämä vaatii lisäresursseja. ”Kehitystyötä tehdään nyt laaja-alaisesti, jotta alan työntekijät saavat heille kuuluvaa arvostusta. Tämä on meidän kaikkien yhteinen etumme”, kolmikko summaa. 

Vetovoimainen vanhustyö on EU:n sosiaalirahaston ja Etelä-Savon ELY:n rahoittama hanke, jonka budjetti on 1,13 miljoonaa euroa. Mukana toteuttajatahojen Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän lisäksi on merkittäviä terveysalan järjestöjä sekä vanhustyötä tekeviä ja tukevia organisaatioita Pohjois-Savon alueelta. Käynnissä on viisi vastaavaa hanketta, joiden kokemuksia hyödynnetään yli hankerajojen. 

Lisätietoja: www.vetovoimainenvanhustyö.fi



Tulevaisuuden Suomi