Tyypin 2 tulehdukselliset sairaudet ovat ryhmä erilaisia tauteja, joista yleisimpiä ovat astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma. Oireet ja niiden vaikutukset potilaan elämään vaihtelevat paljon, mutta pahimmillaan ne voivat estää normaalia elämää merkittävästi. 

Keuhkosairauksien ja astma ja allergiatutkimuksen professorin (Tampereen ja Göteborgin yliopistot) Hannu Kankaanrannan mukaan tyypin 2 tulehduksellisista sairauksista kärsii Suomessa suuri joukko ihmisiä. Astman, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman lisäksi samaan ryhmään kuuluu myös muita sairauksia, kuten nenän polyyppitauti, krooninen rinosinuiitti ja allerginen konjuktiviitti. 

– Astman tyypillisiä oireita ovat hengen-ahdistus, joka voi tulla levossa tai rasituksessa, yskä ja limannousu. Näitä voi provosoida esimerkiksi kylmä ilma tai allergeenit. 

Allergisessa nuhassa oireina ovat juokseva nuha tai nenäeritteet, tukkoisuus, kutina, haju- ja makuaistin huononeminen, pahimmillaan myös paine- ja särkyoireet. Atooppisessa ihottumassa iho on kuiva, punoittava, tulehtunut, jopa halkeilee, vuotaa ja erittää. Ihottumaan voi liittyä myös kipua. 

– Yksittäisellä potilaalla voi olla vain yksi sairaus, mutta myös yhdistelmiä on lukematon määrä, Kankaanranta toteaa. 

Useat taudit samanaikaisesti lisäävät potilaan kuormitusta, myös lääkekuorman osalta. 

Elämänlaadun kannalta oikean hoidon löytyminen tärkeää 

Potilaiden tilanne vaihtelee, esimerkiksi astma voi aiheuttaa elämän voimakasta rajoittumista ja pahimmillaan johtaa jopa työkyvyn menettämiseen. Myös ruoka-allergiat vaikeuttavat elämää. 

– Ulkona liikkuminen kylmällä tai siitepölyaikaan voi olla hankalaa, ravintolakäynnit tai kyläily eläin- tai ruoka-aineallergian takia mahdottomia. Pahimmillaan potilaat elävät ajoittain neljän seinän sisällä, Kankaanranta toteaa. 

Atooppinen iho voi vaikuttaa elämään laajalla skaalalla aina kutinasta ja unihäiriöistä itsetunnon alenemiseen ja sen aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin. 

Jos oireet selvästi hankaloittavat elämää tai ovat hälyttäviä, kuten hengenahdistusta, tulee hoitoon hakeutua. Myös vanha diagnoosi ja lääkitys kannattaa arvioida säännöllisesti. 

– Apua ja lääkehoitoja on saatavissa. Astmassa peruslääkitys on inhaloitava steroidi, joka toimii keskimäärin hyvin. Lisäksi käytössä voi olla tarvittaessa otettava avaava lääke. Lisäksi käytössä voi olla pitkävaikutteista avaavaa lääkitystä ja taudin pahenemisvaiheissa kortisonitablettilääkitystä, Kankaanranta kertoo. 

Atooppisessa ihottumassa peruslääkityksenä toimii kortikosteroidivoide. Sekä astmaan että atopiaan on nykyisin saatavilla myös vasta-aineisiin perustuvia biologisia lääkkeitä. Ne voivat tulla kyseeseen, jos taudinkuva on vaikea ja muista hoitokeinoista ei ole saatu riittävää apua. 

– Valikoidulle joukolle vaikeasta astmasta kärsiviä soveltuu biologinen lääke, jolla saadaan katkaistua tulehdusreitti. 

Kankaanrannan mukaan oikean hoidon löytymisellä voi olla potilaalle mullistava vaikutus. 

– Parhaimmillaan päästään tilanteeseen, jossa sairaus ei enää määrittele elämää. 

Lue lisää: www.atooppinen.fi 



Tulevaisuuden Suomi