”Hyvä insuliinihoito varmistaa myös, että lapsi kasvaa oikeaan mittaansa, ihminen selviää arjen askareista tai menestyy vaikkapa huippu-urheilijana”, kertoo sisätautien erikoislääkäri Markku Saraheimo.

Ryhmä kanadalaisia tutkijoita löysi insuliinimolekyylin vuonna 1921 ja sitä seuraavina vuosina insuliinista saatiin mullistava hoitomenetelmä diabetekseen. Ajan myötä yhä paremmat insuliinit, toimivammat hoitotavat ja hoidonohjaus ovat parantaneet diabetesta sairastavien elämänlaatua. 

Insuliinia käyttävät tyypin 1 diabetesta sairastavat, joilla oma haiman insuliinin eritys loppuu, mutta myös osa tyyppiä 2 sairastavista tulee taudin edetessä riippuvaisiksi insuliinihoidosta. 

– Insuliinin keksiminen on muuttanut diabetesta sairastavien elämänlaatua ja odotettavissa olevaa elinaikaa huomattavasti. Tänä päivänä lapsi, jolla on diagnosoitu diabetes voi elää pitkän elämän yli 85-vuotiaaksi, kuten luokkakaverinsa, jolla ei ole diabetesta, kertoo sisätautien erikoislääkäri Markku Saraheimo. 

Insuliini on täysin välttämätön osa diabeteksen hoitoa, Saraheimon mukaan suoranainen elämän eliksiiri. 

– Ilman insuliinia tyypin 1 diabetesta sairastava ei selviä. Hyvä insuliinihoito varmistaa myös, että lapsi kasvaa oikeaan mittaansa, ihminen selviää arjen askareista tai menestyy vaikkapa huippu-urheilijana. 

Valtavia harppauksia hoitomenetelmissä 

Alkuvuosien insuliineista on kuljettu pitkä matka. Nykyisin käytössä on erilaisia pitkävaikutteisia insuliineja, jotka imeytyvät tasaisesti ja altistavat vähemmän matalalle verensokerille. 

Lyhytvaikutteisten ateriainsuliinien kehitys on kulkenut pitkävaikutteisen rinnalla eteenpäin. Pistoshoidon rinnalle tuli jo 80-luvulla insuliinipumppu, joka annostelee lyhytvaikutteista insuliinia jatkuvasti vastaten pitkävaikutteisen insuliinin vaikutusta. Aterioille otetaan pumpun kautta lisäannos insuliinia. 

Itse insuliinin lisäksi hoitoon vaikuttavat kuitenkin myös muut osatekijät. 

– Tärkeää on, että meillä on toimiva verensokeriseuranta. Pitkään verensokeritasoja seurattiin satunnaisesti ja epätarkasti virtsasta, sormenpääsokerimittaukseen siirtyminen 80-luvulla oli jo iso parannus, ja nyt 2000-luvulla on päästy jatkuvaan seurantaan kudossokerin seurannan kautta glukoosisensoreilla, Saraheimo kertoo. 

Hän korostaa, että hoidossa olennaisia elementtejä ovat lisäksi hoidonohjaus ja vertaistuki. 

– Esimerkiksi Suomen diabetesliitto ja paikalliset diabetesyhdistykset tekevät hyvää työtä, vertaistuella on iso merkitys osana kokonaishoitoa. Lisäksi hoidonohjaaminen ja siitä syntyvä jatkuva hyvän hoidon ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää, hän summaa.

Sanofi työskentelee pitkäjänteisesti diabeteksen hoitokeinoja parantaakseen 

Kansainvälinen lääkeyhtiö Sanofi on työskennellyt insuliinihoidon parissa lähes sen koko satavuotisen taipaleen ajan. Yritys on esimerkiksi kehittänyt erilaisia insuliinikynävaihtoehtoja, joista muutamia tehdään Suomessa, Pohjois-Karjalassa. Sanofi pyrkii etsimään kokonaisvaltaisia hoitomenetelmiä, jotka huomioivat jokaisen yksilölliset tarpeet. Erilaisten insuliinivaihtoehtojen lisäksi hoidon osaksi on tuotu monia teknologisia ratkaisuja. 

Perehdy lisää diabetekseen: www.diabeteselamaa.fi 



Kevät ja elämykset