Tulevaisuuden Suomi on hiilineutraali. Jotta kunnianhimoinen tavoite saavutetaan, toimenpiteet tulee kohdistaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus: kiinteistöihin. 

Kiinteistöt ja rakennukset muodostavat 83 % Suomen kansallisvarallisuudesta. Rakennuksissa käytetään lähes 40 % kaikesta Suomessa tuotettavasta energiasta ja ne tuottavat yli 30 % hiilidioksidipäästöistä. Iso osa päästöistä syntyy kaukolämmöstä, jota useimmin vielä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. 

”Päästöyhtälön ratkaisu vaatii rakenteellista muutosta”, kertoo Caverion Suomen toimitusjohtaja Ville Tamminen. ”Julkisuudessa puhutaan paljon sähköautojen yleistymisestä. CO2- päästöjen vähentämisen näkökulmasta meidän tulisi puhua vähintään yhtä paljon siitä, miten suihkuvetemme lämmitetään.” 

Muutokset kaukolämpöverkossa ovat hitaita ja kalliita. Yksittäisissä kiinteistöissä päästösäästötoimenpiteitä – kuten investointeja oman energian tuotantoon – voidaan tehdä nopeastikin. Investoinnit näkyvät myös kiinteistön kulujen pienentymisenä, varsinkin kun kaukolämmön hinnassa on korotuspaineita. 

Tamminen näkeekin lämpöpumppujen yleistyvän edelleen. ”Lämpöpumppujen avulla kiinteistö voi tuottaa fossiilivapaata lämpöenergiaa itse. Tämä laskee kiinteistön päästöjä ja kuluja merkittävästi. Ei ihmekään, että vuosittaiset investoinnit lämpöpumppuihin ovat kymmenessä vuodessa tuplaantuneet.” 

Lämmityksen lisäksi myös jäähdytys on merkittävä kiinteistöjen päästölähde. Niinpä lainsäädäntökin ohjaa siirtymään ympäristöystävällisempiin jäähdytysaineisiin. ”Yhdistämällä lämpöpumpputeknologian ja hiilidioksidia kylmäaineena käyttävän jäähdytysjärjestelmän olemme päässeet yli 80 % päästövähennyksiin. Tällaiset päästöleikkaukset ovat merkittäviä koko yhteiskunnan tasollakin”, Tamminen iloitsee. 

Siirtymistä puhtaaseen energiaan tukevat samanaikaiset energiansäästötoimenpiteet. Kun kiinteistöstä kertyvä data otetaan hyötykäyttöön, kiinteistön energiankulutusta voidaan optimoida ilman, että se vaikuttaa kiinteistön käyttäjiin ja olosuhteisiin. 

Tulevaisuuden Suomen älykaupungeissa kiinteistöt siis tuottavat ja jakavat energiaa sekä keskenään että kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon kanssa. Kun data esimerkiksi kertoo, että toisessa kiinteistössä on runsaasti hukkalämpöä, lämpö voidaan siirtää naapurikiinteistölle tai jakaa verkkoon. 

”Meidän tulee jättää jälkeemme kiinteistöt, jotka toimivat tällä tavalla resurssiviisaasti. Se mahdollistaa kiinteistöjen käyttäjille – eli meille kaikille – parhaat mahdolliset sisätilaolosuhteet asumiseen ja elämiseen. Samalla resurssiviisaat kiinteistöt palvelevat myös syntymättömien sukupolvien tarpeita torjumalla tehokkaasti ilmastonmuutosta”, Tamminen visioi. 

www.caverion.fi



Tulevaisuuden Suomi