Rakennusala on edennyt harppauksin ympäristövastuullisuuden parantamisessa. Sosiaalinen vastuullisuus sen sijaan on heikommissa kantimissa, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo. 

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Kuva: Antti Kirves

Sijoittajat valvovat nykyisin tarkasti sijoituskohteidensa vastuullisuutta. Usein tarkastellaan sijoituksen hiilijalanjälkeä ja sosiaalista vastuuta. Sosiaalinen vastuu on sijoittajille usein ehdoton vaatimus. Näin on tulevaisuudessa myös rakentamisessa, uskoo Matti Harjuniemi. 

”Rakennushankkeen tilaajat, hankkeeseen sijoittavat tahot ja loppukäyttäjät kysyvät entistä tarkemmin, kuinka kohde on rakennettu – myös inhimilliseltä kannalta”, Harjuniemi uskoo. 

Hän hakee esimerkin urheilun suurkilpailujen maailmasta. Maailman rakennus-ja puutyöväen kansainvälinen järjestö BWI on yli 10 vuoden ajan kampanjoinut eettisen stadionrakentamisen puolesta liittyen muun muassa jalkapallon MM-kisoihin. 

”Qatarin MM-kisojen rakennustöissä on kuollut jopa 6 500 työntekijää. Keskustelu ongelmista on kuitenkin vihdoin noussut ja jopa urheilijat ottavat asiaan kantaa.” 

Ulkomaalaiset suurimmassa riskissä 

Maailman stadioneilta on pitkä matka suomalaiselle talotyömaalle, mutta Harjuniemen mukaan suunta on sama niilläkin. Vastuullisimmat asuntosijoittajat edellyttävät jo lain vaatimukset ylittävää sosiaalista vastuuta rakentajilta. Mitä sosiaalinen vastuullisuus rakennustyömailla tarkoittaa? 

”Tässä ei puhuta mitenkään erikoisista asioista. Työturvallisuuden tulee olla kunnossa, palkkojen ja muiden työehtojen työehtosopimuksen mukaisia ja työntekijöitä on kohdeltava kaikin puolin inhimillisesti. Valitettavasti näin ei aina toimita”, Harjuniemi painottaa. 

Suomessa työskentelee jopa 30 000 ulkomaalaista rakentajaa. Heistä yli puolet tulee EU-maista, ennen muuta Virosta. Suuri joukko rakentajia tuodaan Suomeen myös EU:n ulkopuolelta, muun muassa Ukrainasta ja Uzbekistanista. He työskentelevät yleensä ulkomaisen yrityksen palveluksessa ja ovat altteimpia hyväksikäytölle. 

Valtaosassa ulkomaiseen työvoimaan kohdistetuista viranomaistarkastuksista löytyy väärinkäytöksiä, kuten alipalkkausta, yrittäjiksi pakottamista, työaikalain rikkomuksia. Vain törkeimmät tapaukset nousevat julkisuuteen. Matti Harjuniemi kummastelee, miksi sosiaalisesti kestämättömiä ja jopa räikeän laittomia toimintamalleja käytetään. 

”Lukuun ottamatta työvoimaa maahan tuovia ulkomaalaisia yrityksiä, ei kukaan näytä hyötyvän tästä. Pahimmat ongelmat löytyvät yleensä muutenkin huonosti hoidetuilta työmailta. Työntekijöiden asiallinen kohtelu on hyvän hankkeen osatekijä samalla tavalla kuin vaikkapa työmaan hyvä järjestys, hankesuunnittelu tai logistiikka.” 

Vastuullisuus tuottaa tulosta 

Kuinka räikeät väärinkäytökset ovat mahdollisia Suomessa? Vastaus löytyy pirstaloituneesta rakennusurakoinnista. Pitkiin aliurakointiketjuihin katoavat pahemmatkin väärinkäytökset. 

”On tilaajia, jotka ovat välinpitämättömiä. Ja sitten on yrityksiä, jotka hyväksikäyttävät härskisti turvattomia ihmisiä”, Harjuniemi sanoo. 

Hänen mielestään lainsäädännön monimutkaisuuden taakse ei voi piiloutua. Suomesta löytyy osaavia yrityksiä, jotka kykenevät kouluttamaan rakennuttajat ja urakoitsijat pienessä ajassa harmaan talouden vastaisen työn osaajiksi. 

”Rakennuttajalla on oikeus ja velvollisuuskin vaatia, että toimitaan lain mukaisesti. Olen optimisti ja uskon, että sijoittajien tiukkenevat vastuullisuusvaatimukset tulevat siistimään rakennusalaa. Urakoitsijoiden kannattaa olla mukana kehityksessä. Se tuo myös kaupallisen menestyksen.”

rakennusliitto.fi

 



Vastuullisuus