Vetovoimainen vanhustyö -hanke näkee yhteisöohjautuvuuden lääkkeenä alan ahdinkoon. 

Suomeen tarvitaan 40 000 hoitajaa lisää vuoteen 2030 mennessä. Uusia hoitajia koulutetaan, mutta samaan aikaan ala tyhjenee osaajista. Jotta aikaan saadaan pysyvä suunnanmuutos, vaatii se työelämältä selkeitä uudistuksia. Vanhustyön veto- ja pitovoimatekijöitä selvittävässä, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhteisessä Vetovoimainen vanhustyö -hankkeessa on tutkittu, voisiko yhteisöohjautuvuudesta tutuksi tulleen hollantilaisen kotihoitopalveluja tarjoavan Buurtzorgin menestystarina toteutua myös Suomessa. 

”Mallin käyttöönoton myötä yrityksen asiakas- ja työtyytyväisyys ovat parantuneet, henkilöstövaihtuvuus ja sairauspoissaolot vähentyneet ja tuottavuus lisääntynyt. Yrityksen vahvuus näyttäisi olevan lähipiirin vahvassa osallistamisessa asiakkaan elämään sekä siinä, että hoitajat pääsevät itse vaikuttamaan kotihoitopalvelun toiminnan organisointiin, työyhteisövalmentaja”, lehtori Jaana Piippo sanoo. 

Kohti inhimillisempää työtä 

Yhteisöohjautuvuus eroaa aiemmista tiimitoiminnan malleista siten, että se tuo päätöksentekoon, ristiriitojen käsittelyyn ja ongelmanratkaisuun uusia käytännön työkaluja. Jotta Buurtzorgin malli voisi levitä Suomeenkin, muutosta hakevan organisaation rakenteiden ja käytänteiden tulisi olla muokattavissa. 

”Yhteisöohjautuvuus vaatii arvostavaa ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta tiimeihin ja koko organisaatioon. Rinnalle tarvitaan työpaikan rakenteiden muutos, jotta tiimi saa tietoa taloudesta, asiakastyön mitoituksista, resurssiviisaasta työvuorosuunnittelusta ja toiminnan organisoinnista. Myös henkilöstön osaamista toiminnan organisointiin ja koordinointiin on vahvistettava.” 

Hankkeessa tehtyjen käytännön työelämäkokeilujen ja valmennusten pohjalta saatu palaute vanhustyön yksiköistä vahvistaa päätelmiä hoiva-alan seuraavista kehitysaskeleista. 

”Suomalaisen tutkimuksen mukaan kokemus itseohjautuvuudesta on yhteydessä suurempaan työnimuun ja alhaisempaan työuupumukseen. Jos Suomessakin tiimit saisivat enemmän vastuuta ja valtaa, myös eettinen stressi saattaisi vähentyä”, Piippo sanoo. 

”Yhteisöohjautuvuus ei ole oikotie onneen, mutta se voi olla välttämätön suunta, Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen työyhteisövalmentaja”, lehtori Jaana Piippo toteaa. 

Vetovoimainen vanhustyö -hanke pähkinänkuoressa 

  • Toteutusaikataulu: 1.1.2020 – 30.6.2022 
  • Toteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Savon koulutuskuntayhtymä 
  • Kokonaisbudjetti: 1 129 766 € 
  • Rahoittajat: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Euroopan sosiaalirahasto. 

Tutustu tarkemmin: vetovoimainenvanhustyo.fi

Teksti ja kuva: Maiju Korhonen 



Hyvä terveys