Genesta Suomen kiinteistökehityshankkeissa painottuvat vuokralaisten hyvinvointi ja ympäristövastuullisuus. Peruskorjaamalla puhalletaan rakennuksiin uutta elämää. Tavoitteena on, että näissä taloissa on hyvä työskennellä – toimistolla voi viihtyä kuin kotonaan. 

Genesta on kiinteistökehittäjä, jonka raikas ja loppukäyttäjäystävällinen ote on saanut hyvän vastaanoton. Genesta Suomen Head of Investment Management Marja Liisa Suutarinen ja Investment Manager Anna Pihlajaniemi rakentavat uusia työympäristöjä, joissa vuokralaisilla on erinomaiset puitteet työskennellä hyvinvoivana. Vai mitä sanotte tästä: peruskorjatussa Kemiran entisessä pääkonttorissa Roihussa osoitteessa Porkkalankatu 3 voit työpäivän aikana vaikka pulahtaa uima-altaaseen. 

Ulkokuoren rakennushistoriallinen merkitys ymmärretään Genestalla hyvin. Suutarinen ja Pihlajaniemi ottavat vahvaa näkemystä siitä, minkälainen kiinteistön palvelukokonaisuus ja millaiset toimitilat hyödyntävät ja ilahduttavat parhaiten niin omia vuokralaisia kuin koko alueen käyttäjiä. 

”Esimerkiksi kiinteistön katutasossa on saattanut aikaisemmin sijaita varasto tai sisäinen postitoimisto vähäisellä käytöllä ja, jota ohikulkija ei olisi aiemmin hoksannut. Toteuttamamme remontin jälkeen upea lounasravintola kadulle avautuvine sisäänkäynteineen palvelee koko kyseisen alueen kaupunkiyhteisöä”, Suutarinen konkretisoi. ”Tilojen suunnitteluun otetaan aina tuleva vuokralainen mukaan”, täydentää Pihlajaniemi.

Molemmat puhkuvat intoa. ”Jokaisella rakennuksella on omanlainen henki. Me haluamme puhaltaa talon uuteen ajanjaksoon lisää elämää. Optimoimme nykyaikaiset mahdollisuudet kuten eri kulkuvälineillä työpaikalle saapumisen, virkistysmahdollisuudet sekä kodinomaisen ilmapiirin, johon etätyöaikana on totuttu – kaikki työhyvinvointiin liittyvät asiat huomioiden”, Pihlajaniemi kertoo. 

”Valaistus, ergonomia, ilmanvaihto ja ennen kaikkea luovat livekohtaamiset, joihin kotioloissa on vaikeampi vaikuttaa, ovat sydänasioitamme. Esimerkiksi Roihussa voi kiinteistön palloiluhallissa pelata oman tiimin kanssa joukkuepallopelejä. Talotekniikassa optimoidaan energiatehokkuus ja hiilijalanjälkilaskenta sekä huomioidaan myös vuokralaisyrityksen mahdolliset omat vastuullisuuskäytännöt”, Suutarinen jatkaa. 

Kiinteistön käyttöä lisäävä peruskorjaaminen myös ympäristöteko 

Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkimus vahvistaa, että peruskorjaus on sekä hiilijalanjäljen että elinkaaritalouden kannalta lähes poikkeuksetta parempi ratkaisu kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen. Uudisrakentaminen on paitsi kallista, se muuttaa myös ympäristöä: historiallisesti arvokkaita rakennuksia tuhoutuu ja miljöön henki muuttuu. ”Eniten kuormittuu kuitenkin ympäristö. Peruskorjaus on ilmastoystävällisempi vaihtoehto myös silloin, kun uudisrakennus tehtäisiin puusta. Vajaakäytöllä olevien kiinteistöjen peruskorjauksen ja käyttötarkoitusmuutoksen yhteydessä tehdään myös energiataloutta parantavat muutokset”, kertovat Genestan vastuullisuustyössä auttavan Ramboll Finlandin konsultit Anne Vierinen ja Appu Haapio. 

Genesta panostaa jatkossakin peruskorjauskohteissaan kaupunkihistoriallisesti merkittäviin kiinteistöihin. ”Esimerkiksi Roihusta saa hyvän käsityksen uudenlaisesta hybriditoimitilasta, jossa perinteinen kiinteistöbisnes on käsissämme muuntunut ihmistenväliseksi vuorovaikutukseksi. Roihusta löytyy vielä vapaata tilaa eteenpäin katsoville yrityksille”, naiset vinkkaavat. 

Tutustu tarkemmin: genesta.eu



Menestyjät