Suomessa on käynnissä harvinainen ilmiö, jossa lähes puolet maamme kunnista on maan sisäisessä muuttoliikkeessä kääntynyt muuttovoittoisiksi. Samalla pääkaupunkiseudun Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kääntyneet muuttotappiollisiksi, vaikka ne saavatkin kompensaatiota maahanmuutosta.

Aluetutkija Timo Aro kertoo Twitterissään, että ei olisi koskaan uskonut näkevänsä tällaista tilannetta. Suurimpia voittajia ovat tilastojen valossa Tampere, Kuopio, Oulu ja monet maaseutukunnat. Vuosina 2015–2019 muuttovoitoisia kuntia oli noin 40, viime vuonna jo 101 ja tämän vuoden luvut tammikuusta syyskuuhun osoittavat jo 127 kunnan saaneen nettomuuttovoittoa. Minne ja ketkä muuttavat pois pääkaupunkiseudulta? Pääkaupunkiseudun lähtömuuttajien joukossa korostuvat erityisesti 25–44-vuotiaat, joiden lähtömuutot ovat kasvaneet selvästi viiteen edelliseen vuoteen verrattuna.

Kertarysäyksellä työpaikoille mahdollistettu etätyö on saanut ihmiset miettimään oman asuinympäristönsä mielekkyyttä. Töiden vapautuminen paikkasidonnaisuudesta on saanut pinnan alla kyteneet toiveet väljemmästä asumisesta lähellä luontoa konkretisoitumaan. Mediassa on kerrottu, että nyt asuntomarkkinoilla etsitään isompia asuntoja ja kauppa käy kuumana. Monilla perheillä on tavoitteena esimerkiksi oman työhuoneen mahdollistaminen etätyöntekijälle. Osalla kylistä on ongelmana, että mahdollisille muuttajille ei ole tarjota mitään vuokralle tai ostettavaksi. Kylällä ei välttämättä ole tarjota edes tyhjää tonttia.

Voimakas kaupungistuminen on ottanut askeleen taaksepäin ja tässä trendissä voittajia ovat elinvoimaiset maaseutukunnat ja seutukaupungit. Ihmiset hakeutuvat asumaan paikkoihin, joissa on tarjolla palveluita ja tässä katse kiinnittyy kyliin. Trendin suurimpia hyötyjiä ovat seutukaupungit, jotka arvostavat kyliään ja ovat valmiita satsaamaan niihin. On tutkittu, että esimerkiksi lähikoulun lakkauttaminen vaikuttaa erittäin negatiivisesti perheiden sijoittumiseen kyseiselle alueelle. Pidetään kylät elinvoimaisina ja annetaan ihmisten valita asuinpaikkansa säilyttämällä tarpeelliset lähipalvelut.

Pelkkä nykyisten palveluiden säilyttäminen ei toki riitä, vaan kuntien tulisi mahdollistaa kylien kehittäminen esimerkiksi asumisratkaisuiden, matkailun ja kaavoituksen osalta. Voisiko osan kylien palveluista kattaa kaksoiskuntalaisuudella? Tällä tavoitellaan sitä, että suomalaiset voisivat maksaa osan veroistaan kuntaan, jossa he viettävät pitkiä aikoja vuodessa. Tätä kaksoiskuntalaisuutta tulisi aktiivisesti viedä eteenpäin ja kokeilla sen toimivuutta mökkivaltaisissa kunnissa. •

Suomen Kylät haluaa auttaa kyliä näkymään ja mahdollisia maallemuuttajia pääsemään eteenpäin haaveissaan. Olemme koonneet yhteen koko Suomen kylien tarjontaa verkkosivuillamme www.maalleasumaan.fi. Käy kurkkaamassa verkossa ja #TeeSeKylillä! Suomen Kylät ry toimii 4 000 kyläyhdistyksen ja -toimikunnan, 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen, 54 Leader-ryhmän sekä kaupunginosayhdistyksien äänenä ja tekee verkostona valtakunnallista vaikuttamistyötä paikallisuuden puolesta.

Tutustu tarkemmin: suomenkylat.fi



Tekoja Suomesta