Validian uusi strategia on olla suunnannäyttäjänä luomassa Suomesta maailman paras maa vammaisille ja vammautuneille. Tehtävänämme on näyttää esimerkkiä ja kehittää vammaispalveluita siten, että jokaisen oikeus arvokkaaseen elämään toteutuu. 

Validia on osa vuonna 1938 perustettua Invalidiliittoa – suomalaisten vammaisten ja vammautuneiden omaa etujärjestöä, joka ajaa vammaisten ihmisten etuja ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluita. Suomen vanhimpana ja ainoana täysin vammaispalveluihin keskittyvänä yrityksenä olemme aina rakentaneet hyvinvointivaltion kivijalkaa. Asumisyksiköitä ja uudenlaisia kuntoutuspalveluja kehittäen Validia on mullistanut tavan, jolla Suomessa vammautuneista ja kehitysvammaisista ihmisistä on pidetty huolta. 

Toimintaympäristömme on vuosien varrella muuttunut merkittävästi. Tilaaja-asiakkaamme toimivat kasvavan kysynnän ja kustannuspaineiden alla. Samaan aikaan palveluita käyttävien asiakkaiden tarpeet ovat kasvaneet ja muuttuneet. Vireillä oleva sote-uudistus muuttaa toimintatapoja. Paljon on vielä avoinna olevia asioita; rakenteiden ja roolien ohella myös suuria sosiaalipalveluiden tuotantoon ja toiminnan sisältöön sekä kustannustehokkuuden ja hoidon laadun mittaamiseen liittyviä asioita. Henkilöstöpula koskee koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa, ja vammaispalveluissa on erityisen suuri haaste löytää riittävästi kiinnostuneita ja sitoutuneita osaajia. Tosiasia kuitenkin on, että vain osaamisen kautta voimme rakentaa laadukkaita palveluita. 

Valtakunnallisesti vammaispalveluiden laatua mitataan tällä hetkellä vaihtelevilla tavoilla. Viranomaisohjeet asettavat palveluille aina vähimmäisvaatimukset. Lisäksi kunnat vaativat sopimuksissaan palveluntuottajilta eri asioita, joissa pitää osoittaa palveluita käyttävien asiakkaiden palveluiden toteutuminen. Palveluntuottajien tuottama tieto ei kuitenkaan aina ole vertailukelpoista, ja tiedon raportointi voi olla puutteellista. Sen lisäksi niin kuntien kuin palveluntuottajien tiedot sijaitsevat eri järjestelmissä, jotka eivät keskustele keskenään. Sosiaalityön resursseissa ja toimintatavoissa on myös alueellisia eroja ja palveluita käyttäviä asiakkaita ei ehditä aina kohtaamaan asiakkaan tuen tai tarpeen muuttuessa. Sosiaalipalveluissa ei valitettavasti voida puhua tiedolla johtamisesta siinäkään määrin kuin terveydenhuollossa. 

Kuitenkin sote-uudistuksessakin puhutaan vaikuttavuudesta ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittämisestä sekä Kantaan valmistautumisesta. Samoin vanhuspalvelulaista tulee esiin laatua kuvaavia asioita kuten arviointivälineistö, mittaaminen tai rakenteinen kirjaaminen. 

Konkreettisena esimerkkinä Validian laatutyöstä ja matkasta kohti laatujohtajuutta on käynnistämämme RAI:n uudenlainen sovellus, jota kehitämme ja pilotoimme yhdessä viranomaisten kanssa ensimmäisenä valtakunnallisena vammaispalvelujen toimijana. Sen tavoitteena on kehittää asiakkaiden toimintakyvyn arviointia ja seurata nykyistä paremmin toiminnan laadun ohella myös kustannusvaikutuksia. Asumisen laatuindeksissä tarkastelemme erilaisten reaaliaikaisten mittareiden avulla palvelun hoidollista laatua, asukkaan elämän laatua ja työntekijän työn tekemisen laatua. 

Osana laatujärjestelmäkehitystä luomme myös Validiaan uudenlaista kehittäjäasiakasmallia ja asiakasraatitoimintaa, jossa asiakkaat ovat jatkossa kiinteä osa palveluiden suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Tavoittelemme asiakkaiden ja työntekijöiden molemminpuolisen ymmärryksen lisäämistä palvelujen kehittämisen tarpeista ja tavoitteista. Yhteiskehittäminen on merkittävä osa laatua. Lisäksi paitsi että rakennamme RAI:n avulla vammaispalveluihin soveltuvaa arviointijärjestelmää eli laatuindeksiä tuotamme samalla myös uudenlaista tutkimustietoa sekä omaan että viranomaisten käyttöön. 

Uskon, että Validian laatutyön kehittäminen sekä laatu- ja vaikuttavuustietojen läpinäkyväksi tekeminen tarjoaa sekä Validialle että tilaaja-asiakkaille merkittävässä määrin uudenlaista tietoa vammaispalveluita koskevaan päätöksentekoon ja johtamiseen. Lopputuloksena vapautamme vääjäämättä myös enemmän aikaa kaikista olennaisimpaan: asiakkaan kohtaamiseen ja elämänlaadun edistämiseen, esim. virikkeellisempää toimintaa ja yhteistä aikaa omahoitajien kanssa. 

Riikka Haahtela
laatujohtaja
Validia 

Tutustu tarkemmin: validia.fi



Tulevaisuuden Suomi