Kotimaan Matkailumessut järjestetään osana Virittäydy vapaalle -tapahtumakokonaisuutta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 22.–24. huhtikuuta 2022. 

KATSELTAVAA ja yhteistä tekemistä on luvassa koko perheelle aina matkailusta pihan ja kodin laittoon sekä keräilystä pienoismalleihin, sillä tapahtumakokonaisuuteen kuuluvat Kotimaan Matkailumessut, Piha & Koti, Keräilyn maailma, Suuri Snadi ja Perhomessut. Kotimaan matkailussa on nähty ilahduttava piikki viime vuosina, mutta koettavaa ja koluttavaa vielä löytyy. 

”Suomi on erilainen ja ekologinen kohde, jonka kaikki helmet eivät ole suurelle yleisölle tuttuja”, Virittäydy vapaalle -messukokonaisuuden projektipäällikkö Paula Karhu sanoo. 

Messuilla esitellään uusi pyörämatkailureitistö 

Lauhanvuori-Hämeenkangas Unesco Global Geopark sijaitsee kolmen maakunnan rajaseuduilla. Se yhdistää Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan. Alue on siitä poikkeuksellinen, että sieltä löytyy niin vuoria kuin laajoja erämaisia soitakin. 

”Harvalle tulee edes mieleen, että Etelä- Pohjanmaalta löytyy yläviä maita”, geologi Pasi Talvitie nauraa. 

Geologi Pasi Talvitie on ollut mukana suunnittelemassa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin pyörämatkailureitistöä. Lauhanvuoren kansallispuiston halki kulkeva tieosuus kohoaa Geopark-alueen korkeimmalle kohdalle. Pyörämatkailureitistöä tullaan esittelemään Virittäydy vapaalle -messuille.

Messuilla esitellään Lauhanvuori- Hämeenkangas Geoparkin uusi pyörämatkailureitistö. Pitkät, yön yli seikkailtavat retkipyöräilyreitit tutustuttavat polkijan alueen luontokohteisiin. 

”Pääreitti koostuu kolmesta noin 150 kilometrin mittaisesta lenkistä, jotka yhdistyvät alueen keskiosassa kuin kolmiterälehtinen kukka”, Talvitie kuvaa. 

Geoparkissa on paitsi hyviä pyöräilyreittejä, myös patikointireittejä ja pitkospuureittejä suoalueilla. 

”Kauhalammin kierros Kauhanevan- Pohjankankaan kansallispuistossa on päiväretkeilyyn hyvä kohde. Kauhanevan suo on vaikuttava elämys. Se vetää hiljaiseksi monen maailmaakin nähneen”, Talvitie kuvaa. 

Etsi timantteja kraatterijärven tuntumasta 

Suomen suurin kraatterijärvi syntyi Etelä-Pohjanmaalle noin 78 miljoonaa vuotta sitten, kun meteoriitti törmäsi kallioperään. Kraatterijärvi yhdistää Alajärven kaupungin, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat. 

Kun meteoriitti iski maahan, ilmaan lensi materiaaleja, joista muodostui sueviitteja. Sueviitti on hauras murskaantuneiden ja sulaneiden kappaleiden seos, josta löytyy harvinaisia törmäystimantteja. Näitä on löytynyt maailmassa vain kolmesta kraatterista: Lappajärveltä, Kanadasta ja Venäjältä. Geologi Heikki Mäkipää järjestää Lappajärvellä timantinetsintäkursseja. 

Lappajärvellä Hotelli Kivitipussa on kraatterijärven syntyhistoriasta näyttely, jossa pääsee myös virtuaalitodellisuusmatkalle aina avaruuteen asti.

”Jos tyttöystävälleen haluaa löytää timanttisormuksen, ajatus kannattaa hylätä. Joka kurssilla on kuitenkin löytynyt timantteja. Toissakesänä löytyi kaikista suurin, joka oli 0,4 millimetriä halkaisijaltaan. Näiden arvoa ei voi rahassa mitata”, Mäkipää sanoo. 

Tutkimuksissa on havaittu, että kraatterijärven vedessä on erityisen paljon zeoliittia. Veden magnesiumpitoisuus on myös noin seitsemänkertainen verrattuna normaaleihin suomalaisiin vesiin. 

”Kun siellä ui, ihoa ei tarvitse rasvata, sillä se jää zeoliitin ansiosta hyvin pehmeäksi. Koska järvessä magnesium on luonnontilassa, se imeytyy ihmiseen noin neljä kertaa tehokkaammin kuin purkista syötynä. Jos tätä vettä joisi, saisi 28 kertaa enemmän magnesiumia kuin tavallisesta vedestä”, Mäkipää laskee. 

Virittäydy vapaalle -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 22.–24.4.2022. 

www.kotimaanmatkailumessut.fi



Matkailu