Viime vuoden juhannukselle osui hyttyspiikki. Ennustetta tälle juhannukselle on vaikea antaa, mutta toki lumen sulamisvesien määrä antaa osviittaa mahdollisesta hyttyskesäkuusta. Hyönteistutkija Reima Leinosen mukaan hyttynen ihastuu etenkin hikoilevaan ja paljon hiilidioksidia ilmaan tuottavaan ihmiseen.

Viime kesän juhannusaika on jäänyt monen mieleen ennätyksellisenä hyttysaikana. 

”Alkukesässä oli lämmin jakso, joka sai hyttyset kuoriutumaan lähes yhtäaikaisesti ja lähtemään lentoon ennätyksellisissä määriin. Normaalisti kesäkuun loppupuolella on liikkeellä kolmas osa hyttysmäärästä, mutta 2021 juhannuksena määrä oli hetkellisesti paljon tätä suurempi”, kertoo Kainuun ELY-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen. 

Hyttysmäärien ennakointi on hankalaa, mutta toki lumisen talven jälkeen sulamisvesiä riittää ja hitaasti virtaavissa ojissa ja syntyneissä lätäköissä on munintapaikkoja. Jos kuiva jakso osuu munintakauteen, se voi pienentää hyttysmääriä. 

”Hyttyset ovat kuitenkin sitkeitä sissejä ja ne voivat jättää yhden kevään väliin ja lähteä lentoon vasta seuraavana”, Leinonen kertoo ja lisää, että hyttysiä tulee aina olemaan ja niillä on myös paikkansa luonnossa esimerkiksi lintujen ruokana. 

Hyönteiset hakeutuvat ihmisen lähelle lämmön ja hengityksestä syntyvän hiilidioksidin vaikutuksesta. Mitä enemmän ihminen hikoilee ja heiluu, sitä enemmän liikkuja houkuttaa hyttysiä iholleen. Huitominen ei siis kannata.

”Tärkein suoja on vaatetus ja hyttyshatut, mutta hyttyskarkotteet ovat vaihtoehto sellaiselle, joka haluaa käyttää kemiallista suojaa. Jos pistot aiheuttavat allergisia reaktioita, hyttyskarkote on suositeltava apukeino, Leinonen sanoo. Hän myös uskoo, että iholle levitettävät hyönteissuojat ovat tällä hetkellä tutkituimpia kemiallisia suojia.”

”Hyttysten kanssa pärjää aina, kun hieman valikoi missä ja milloin liikkuu luonnossa ja pukeutuu tarpeeksi suojaavasti.”

Tutustu: off.fi



Kohti Kesää Matkailu