Kun sanktiot koko ajan laajenevat, kannattaa pakotelistatarkistukset automatisoida, suosit- telee Heikki Ylipekkala Asiakastiedosta.

Suomalaiset yritykset ymmärtävät nyt entistä paremmin, kuinka tärkeää on todella tuntea asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Liiketoimet pakotelistalla olevan yrityksen tai henkilön kanssa ovat aina iso riski, jota ei haluta ottaa.

Ukrainan sota on ravistellut suomalaisyritykset tarkastamaan, löytyykö niiden kumppanien joukosta Venäjäpakotteiden listalle kuuluvia yrityksiä tai henkilöitä. Kyse on yrityksen asiakkaista, toimittajista, alihankkijoista tai muista kumppaneista.

”Moni suomalainen yritys on tähän saakka kokenut pystyvänsä tekemään tarvittavat selvitykset käsityönä tai jopa unohtamaan ne kokonaan. Nyt sanktiot laajenevat jatkuvasti ja ”by-the-book”-toimintamalliin sitoutuneet organisaatiot ymmärtävät, ettei kymmenien, satojen tai jopa tuhansien yritysten tietojen tarkistaminen yksitellen ole tehokasta”, huomioi johtaja Heikki Ylipekkala Asiakastiedosta. 

Asiakastiedon myyntipäällikkö Jaakko Nors kertoo taustatarkistusten kasvun olevan räjähdysmäistä.

”Aiempien suppeampien tarkistusten sijaan teemme nyt laajoja selvityksiä yritysten kumppanien vastuuhenkilöistä ja omistajista. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti ja suojata liiketoimintaansa mainehaitoilta. Samalla ne varmistavat, etteivät päädy itse pakotelistalle”, hän sanoo. 

Tarkistusten teettäminen on helppoa. Yritys toimittaa asiakasrekisteristään yritys- ja henkilötiedot Asiakastiedolle, joka täydentää listaan vastuuhenkilöt, osakkaat ja tosiasialliset edunsaajat. Sen jälkeen kansainvälisestä pakote- ja täytäntöönpanopalvelusta poimitaan osumat. 

Pakotelistojen lisäksi yritysten on syytä seuloa enforcement- eli täytäntöönpanolistoilla olevat henkilöt. Suomessa keskusrikospoliisi, tuomioistuimet ja eri valvontaelimet julkistavat listoja, syytteistä, sakoista tai oikeuden päätöksistä. Maailmanlaajuisesti pakote- ja täytäntöönpanolistoja on yli 1 300 kappaletta. Tarkistukset voi tehdä Asiakastiedon avulla.

”Täytäntöönpanolistalle ei aivan pikkurikoksilla pääse. Tuomio on voinut tulla esimerkiksi ihmiskaupasta, aseiden myynnistä tai laajoista kartelleista”, Jaakko Nors listaa. 

Tarkistusten tulokset käydään aina yhdessä läpi, koska niitä voi olla varsinkin ensikertalaisen vaikea tulkita.

”Ensipoiminta lämmittää vain hetken aikaa ja siksi suosittelemme jatkuvaa seurantaa. Meidän vahvuutemme on se, että olemme itse keränneet suomalaisyrityksistä osakastietoa yli kymmenen vuoden ajan. Emme ole pelkästään julkisen tiedon varassa”, Nors sanoo.

Vastuullisuus ohjaa taustatarkistuksiin

Pakote- ja täytäntöönpanolistojen velvoittavuus vaihtelee, mutta monet yritykset ovat selkeyden vuoksi, vastuullisuusnäkökulmaa painottaen päättäneet kieltäytyä kaikesta liiketoiminnasta Euroopan unionin ja YK:n pakotelistoilla olevien yritysten ja henkilöiden kanssa.

”Isoimmat havainnot liittyvät yrityksiin, joista on paljastunut laaja hintakartelli. Yrityksen omistava yhtiö voi olla globaali toimija, joka on merkittävä tavarantoimittaja monelle yritykselle täällä Suomessakin. Jos yrityksellä on selvä ja tiukka politiikka hankintakumppaneista, tällaisella tieto käytännössä estää yhteistyön”, Jaakko Nors kuvaa.

Yrityksissä vastuu taustatarkistusten tekemisestä jakautuu eri henkilöille.

”Useimmiten yrityksen compliance officer on päävastuullinen ja ottaa meihin yhteyttä. Hankintaosastolla se on hankintajohtaja tai päällikkö. Kun kyse on asiakkaista, kontakti tulee yleensä talouspuolelta tai myynnistä. Tämä on oppimisen paikka kaikille”, Nors sanoo. 

 



Business